Toisen sukupolven IPV pelaaja Juuso Lattu valmistautuu jo kymmenenteen kauteensa joukkueen mukana. Jokerina pelaava Lattu muistuttaa kauden ykköstavoitteen olevan tärkeämmissä asioissa, kuin pesäpallossa.
Lattu on pelannut IPV:n edustuksen mukana kaudesta 2011 lähtien. Hän on nähnyt hyvin seuran kehittymistä, sillä ensimmäisillä kausilla Ykköspesiksen sarjapaikasta taistellut joukkue on kehittynyt Superpesiksen pudotuspelipaikasta taistelevaksi joukkueeksi. Usko on vahva, että tänä syksynä Imatralla pelataan pudotuspelejä.
-Mukavat pelikaverit ja eteenpäin menevä organisaatio ovat asioita, miksi tänne on halunnut jäädä. Kun organisaatio menee eteenpäin ja taustat ovat kunnossa, niin pelillistäkin puolta pystyy viemään eteenpäin. Kun seuralla menee kaikki asiat parempaan suuntaan, niin menestys kulkee käsi kädessä. Kun miettii vuodesta 2011 eteenpäin, niin näinhän se on mennyt vuosi vuodelta.
-Viime vuonna meidän olisi pitänyt olla jo pudotuspelijoukkue. Viime kauden päättäjäisissä sanoin, että nyt jos ei mennä pudotuspeleihin, niin ei koskaan. Eli kyllä se on tämä kausi, kun pudotuspeleihin mennään!
Latulla on ollut useampia rooleja joukkueessa. Hän pelasi ensimmäisissä miesten otteluissaan lukkarina ja sen jälkeen useammalla ulkopelipaikalla. Viime vuosina paikka on kuitenkin vakiintunut enemmän etenijä- ja vaihtajajokerina. Hänellä on vahva usko, että nyt hänen pelipaikkansa on löytynyt.
-Vaikka nuori vielä olenkin, niin kyllä tässä iässä se pelipaikka on löytynyt joukkueesta. Kyllä se tuo jokerin rooli tulee varmasti olemaan päähomma tästä eteenpäin.
-Vahvuuteni on kylmäpäisyys, ettei paljon jännitä mennä pelaamaan. Luulen ymmärtäväni myös aika paljon peliä. Heikkouteni on, että tulistun liikaa itselleni. Enkä anna itselleni paljon armoa pelitilanteissa tai harjoituksissa. Armollisuus taitaa olla se suurin heikkous, mitä pitäisi parantaa niin normielämässä, kuin pesäpallossakin.
Poikkeuksellinen kevät oli Latulle vaikea. Tulevan kauden tärkein tavoitekin on muualla, kuin pelaamisessa.
-Haastavan tilanteen takia mitään muuta tavoitetta ei ole, kuin pysyä terveenä ja se on prioriteetti numero yksi. Ja sen jälkeen joukkueen menestys. Painotan kuitenkin, että pysyttäisiin kaikki terveenä, se on tärkeintä.
-Maaliskuussa, kun tämä homma alkoi puhkeamaan, niin se oli aika vaikeaa. Laittoi miettimään, että miten tästä edetään. Ensimmäiseksi piti etsiä töitä. Kun työhomma saatiin järjestykseen, niin käytiin treenaamaan pikkuhiljaa. Kyllä siinä aikamoinen pysähdys tuli, se on käynyt varmaan aika monellekin. Itsellä otti aika pitkääkin, että sai taas treenaamisesta ja ylipäätänsä arjesta kiinni. Mutta hyvissä ajoin kerettiin jatkamaan treenaamista, että ollaan kesällä iskussa.
Uralta nousee kaksi selkeää parasta muistoa.
-Joukkuetasolla Superpesikseen nousu Haminassa 2016, sitä en unohda koskaan. Se oli hieno porukka ja joukkue. Se oli jotain sellaista, mitä ei välttämättä tule enää koskaan kokemaan. Henkilökohtaisella tasolla Itä-Länsi 2018 Joensuun uudella ja täydellä stadionilla. Se oli henkilökohtaisesti hienointa tähän asti.
Juuso Lattu on toisen sukupolven IPV pelaaja, sillä hänen isänsä Heikki Lattu on pelannut myös aikanaan joukkueessa. Heitä yhdistää myös lempinimi Hese. Isältä tulee myös paljon tukea pelaamiseen.
-Nimi ainakin seuraa perässä. En ole ehkä niin hyvä pelaaja, kuin faija. Sitä kohti tähdätään, että voin joskus sanoa olleeni parempi, kuin hän. Ei se niinkään neuvomista ole, mutta joka pelin jälkeen soitellaan ja käydään peliä läpi. Välillä hän kertoo omia näkemyksiään. Se on vähän sitä oman pelin kehittämistä. Hän kuitenkin ymmärtää paljon pelistä ja pystyy kertomaan katsojan roolista, mikä tilanteissa oli. Hän on sellainen kuuntelija ja tärkeä henkinen tuki.